Hivenaineet

Tiesitkö että...
Hivenaineet kuuluvat kivennäisaineisiin. Elimistö tarvitsee hivenaineita, eli mikrokivennäisaineita, alle 100 mg päivässä. Yli 100 mg tarvittavia kivennäisaineita kutsutaan makrokivennäisaineiksi.

Lue lisää aiheesta:
Mitä ovat kivennäisaineet?
Ovatko lisäravinteet turvallisia?
Lisäravinteet valmistetaan valvotuissa olosuhteissa ja niiden laatu on yleisesti hyvä. Hivenaineiden tarve vaihtelee yksilön ja elämäntilanteen mukaan. Noudattamalla lisäravinteen pakkauksen ohjeita varmistat turvallisen käytön.
Ulkopuoliset linkit
 

Mitä ovat hivenaineet?

Hivenaineet ovat alkuaineita, joita elimistö tarvitsee pieniä määriä. Hivenaineet kuuluvat kivennäisaineisiin. Laajemmin voidaan käyttää käsitettä kivennäisaineet. Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisiin, eli aineisiin joiden päivittäinen tarve on yli 100 mg ja mikrokivennäisaineisiin, joiden päivittäinen tarve on alle 100 mg. Mikrokivennäisaineet tunnetaan siis paremmin nimellä hivenaineet. Hivenaineiden päivittäinen tarve on hyvin pientä, mutta elimistölle välttämätöntä.

Hivenaineet välttämättömiä ihmiselle

Hivenaineeksi jaotelluista kivennäisaineista ihmiselle välttämättömiä ovat rauta, kromi, koboltti, kupari, jodi, mangaani, molybdeeni, nikkeli, sinkki, pii, tina ja vanadiini. Fluori ei ole ihmiselle välttämätön, mutta suotuisa ja terveyttä ylläpitävä hivenaine. Useimpia näistä hivenaineista elimistö käyttää hormonien ja entsyymien rakenneosina. Halutessasi tietää lisää muista kivennäisaineista, voit lukea lisää kohdasta Mitä ovat kivennäisaineet.

Miten eri hivenaineet vaikuttavat?


Rauta (Fe)

Raudan lähteet: liha, kala, kasvikset, maitovalmisteet.

Raudan tehtävät ovat hapen kuljetutus ja varastointi sekä hemoglobiinin ja energia-aineenvaihdunnan entsyymien rakenneosa. Raudan puutos aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta, kalpeutta ja vastustuskyvyn heikkenemistä.

Raudan saantisuositus naisille 12 - 18 mg/vrk, miehille ja lapsille 10 mg/vrk.


Kromi (Cr)

Kromin lähteet: vasikan maksa, maapähkinät, viinirypäleet, vehnänalkiot.

Kromin tehtäviä ovat hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunta. Väitetään, että kromi hillitsee makean himoa. Kromi saattaa auttaa laihduttamisessa. Kromin puutos aiheuttaa glukoositoleranssin huonontumista ja pahimmillaan diabetestyyppisen syndrooman. Kromia tarvitsevat normaalia enemmän vanhukset, diabeetikot, stressille tai arterioskleroosille altistuneet henkilöt.

Kromin saantisuositus aikuisille 50 - 200 µg/vrk, 1 - 3 vuotiaille 20 - 80 µg/vrk, 4 - 6 vuotiaille 30 - 120 µg/vrk.


Koboltti (Co)

Koboltin lähteet: sisäelimet, liha, kala, kananmuna,

Koboltti on keskeinen osa B12-vitamiinia. Koboltin saantisuositusta ei ole erikseen määritelty. Koboltin puutos aiheuttaa anemiaa. Puutosta esiintyy toisinaan kasvisruokavaliota noudatettaessa. Lue lisää B12-vitamiinista.


Kupari (Cu)

Kuparin lähteet: liha, sisäelimet, pähkinät, siemenet, täysjyvävilja, sienet, kaakao, äyriäiset.

Kuparin tehtävät ovat veren, luuston ja sidekudoston muodostuminen. Kuparia esiintyy monissa entsyymeissä. Kupari auttaa elimistöä hyödyntämään rautaa.

Kuparin saantisuositus: 1,5 mg/vrk.


Fluori (F)

Fluorin lähteet: Talousvesi.

Fluori vahvistaa hammaskiillettä ja auttaa luuston muodostuksessa. Fluori edistää raudan imeytymistä. Fluorin puutosta ei varsinaisesti tunneta, mutta fluorin vähäisellä saannilla on vaikutusta hampaiden lisääntyneeseen reikiintymiseen.

Fluorin saantisuositus: ei välttämätön hivenaine.


Jodi (I)

Jodin lähteet: maitovalmisteet, jodioitu ruokasuola, kananmuna, merieläimet, merilevä

Jodi on kilpirauhaselle välttämätön hivenaine. Jodi valmistaa kilpirauhasessa kahta hormonia; tyroksiinia ja trijodityroniinia. Jodin puute voi aiheuttaa struuman, eli kilpirauhasen liikakasvun.

Jodin saantisuositus: 150 μg/vrk, lapsille 120 μg/vrk


Mangaani (Mn)

Mangaanin lähteet: täysvilja, soija, vihreät vihannekset, marjat, palkokasvit, pähkinät.

Mangaani on osatekijä monissa aineenvaihduntaan osallistuvissa entsyymeissä sekä B1-vitamiinin muodostuksessa. Mangaani edistää mm. aivojen, hermojen ja lihasten yhteistoimintaa. Mangaanin puutosta ei ole pystytty havaitsemaan.

Mangaanin saantisuositus: ei suositusta THL:ta. 2 - 5 mg/vrk (FNB:n suositus, 1, 2)


Molybdeeni (Mo)

Molybdeenin lähteet: täysvilja, soija, vihreät vihannekset, palkokasvit, maksa, kananmuna.

Molybdeenin tehtävät liittyvät hiilihydraattiaineenvaihduntaan. Molybdeeni poistaa elimistöstä liiallista typpeä ja kuparia. Molybdeeni auttaa elimistöä muuttamaan sulfiitteja sulfaateiksi. Molybdeeni saattaa vaikuttaa sulfiittiyliherkkyydestä johtuvan astman hoidossa.

Molybdeenin saantisuositus: Ei suositusta.


Nikkeli (Ni)

Nikkelin lähteet: kahvi, soijapavut, kaakao, vilja, kasvikset.

Elimistö tarvitsee nikkeliä hyvin pieniä määriä. Nikkeliallergia on yleistä ja siksi EU:n direktiivi rajoittaa nikkelin käyttöä tuotteissa, jotka joutuvat pitkään kosketuksiin ihon kanssa. Nikkelin puutoksen oireita ei tunneta ihmisellä. Eläimillä nikkelin puutteen on havaittu aiheuttavan kasvun, glukoositason ja lisääntymiskyvyn heikkenemistä.

Nikkelin saantisuositus: Ei suositusta. Alle 1 mg/vrk (FNB:n suositus, 1, 2)


Sinkki (Zn)

Sinkin lähteet: viljatuotteet, liha, maito.

Sinkki osallistuu hormonitoimintaan ja on välttämätön aineenvaihdunnalle. Sinkillä uskotaan olevan antioksidatiivisia vaikutuksia. Sinkin puutos voi aiheuttaa kasvun hidastumista, ruokahaluttomuutta, iho-oireita, kynsien ja hiusten huonokuntoisuutta, alttiutta infektioille ja allergioille.

Nikkelin saantisuositukset naisille 7 mg/vrk, miehille 9 mg/vrk


Pii (Si)

Piin lähteet: täysjyvävilja, juurekset, kasvikset.

Elimistö käyttää piitä, luiden, nivelten ja mm. kollageenin muodostukseen. Piin puutos johtaa luiden epämuodostumiin.

Piin saantisuositus: Ei määritelty. Vaihtelevia suosituksia 5 - 50 mg/vrk


Tina (Sn)

Tinan lähteet: viljat, liha, vihannekset, merilevä.

Tinan tarpeellisuus ihmiselle on vielä epäselvää, mutta esimerkiksi joidenkin eläinten kasvu häiriintyy ilman sitä. Tinan puutoksen oireita ihmisellä ei ole havaittu.

Tinan saantisuositus: Ei määritelty. Vaihtelevia suosituksia 1 - 3 mg/vrk


Vanadiini (V)

Vanadiinin lähteet: kalat, äyriäiset, juurekset, oliiviöljy, maksa.

Ihminen tarvitsee vanadiinia hyvin pieniä määriä. Vanadiini edistää kudosten kasvua, osallistuu verisolujen tuotantoon ja alentaa veren sokeripitoisuutta. Vanadiinin vaikutusta elimistössä ei vielä tarkkaan tunneta.

Vanadiinin saantisuositus: Ei määritelty. Vaihtelevia suosituksia, alle 1.8 mg/vrk


Hivenaineiden suositeltu päivittäinen saanti perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ilmoittamiin suosituksiin.